torstai 21. marraskuuta 2013

Siperialaista superteetä

Marraskuussa maa on suuressa osassa Suomea paljas, lehdet ovat tippuneet, eikä mikään enää kasva. Niin kurjasti asiat eivät kuitenkaan ole, etteikö pihamaalta löytyisi superfoodia kehoa ja mieltä virkistämään. Täytyy vain kulkea monen sukupolveni edustajan inhokkikasvin, vuorenkilven, luo ja kurkistaa sen vihreiden lehtien alle. Sieltä löytyy ruskea, fermentoitunut aarre, joka näyttäytyy joillekin rumina ja huonosti maatuvina edelliskesän lehtinä. Nyt kannattaa kerätä, puhdistaa ja kuivata lehtiä talven varalle ja palata apajille taas keväällä, kun kasvi paljastuu lumen alta.

Vanhoista lehdistä keitettyä uutetta kutsutaan siperialaiseksi teeksi. Vuorenkilpitee on Venäjällä laajalti tunnettu ja käytetty valmiste, joka muun muassa lisää hapenottokykyä. Naapurimaassamme kasvi on ainakin aiempina vuosina kuulunut apteekkienkin valikoimiin. Vuorenkilpi sisältää niin paljon terveydelle hyödyllisiä aineita, että sitä voidaan perustellusti kutsua superfoodiksi. Kasvin sisältämät parkkiaineet hillisevät tulehduksia, vahvistavat hiussuonia ja tyrehdyttävät verenvuotoa. Kosmetiikkateollisuus puolestaan kiinnostunut vuorenkilvestä sen suuren arbutiinipitoisuuden vuoksi. Arbutiinia käytetään ulkoisesti ihon pigmenttivirheiden ja couperosan hoitoon. Kotipihojen ihmekasvin sanotaan niin ikään polttavan rasvaa ja se sisältää myös paljon antioksidantteja.

Kuvan lähde: Wikipedia


Teetä vuorenkilvestä valmistetaan samoin kuin pakurikäävästä: teelusikallinen kuivattua ja murskattua kasvia puoleen litraan vettä ja annetaan kiehua 20 minuuttia. Siivilöidään ja nautitaan. Teen voi myös kiehauttamisen jälkeen antaa hautua liedellä yön yli. Miedonmakuista juomaa kannattaa valmistaa kerralla reilummin ja säilyttää jääkaapissa käyttöä varten. Jos teen litkiminen ei tunnu omalta jutulta, uutetta voi myös käyttää nesteenä ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa tai vaikkapa smoothiessa.

Kovin montaa kertaa en ole vielä ehtinyt siperialaista teetä siemailla, mutta katson pihalla rehottavaa kasvustoa täysin eri silmin. Olen jo tainnut suunnitella sille uusiakin kasvupaikkoja tuleviin istutuksiin.

Lisää aiheesta:
http://www.vapaastiversoo.fi/index.php?mact=CGBlog%2Ccntnt01%2Cdetail%2C0&cntnt01articleid=73&cntnt01returnid=83
http://arjenilojaetsimassa.blogspot.fi/2013/05/siberian-tee.html
http://www.raahenseutu.fi/Teemat/1194746757109/artikkeli/hortoilua+takapihalla.html
http://www.mtt.fi/maaseuduntiede/pdf/mtt-mt-v65n01s14a.pdf
http://orgprints.org/17791/1/galambosi1.pdf
Toivo Rautavaara: Miten luonto parantaa. Wsoy. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti